23.7.2014

tilannekatsaus

Heippa! Ajattelin purkaa vähän ajatuksia, ja kertoo teille mun laihdutuksen etenemisestä. Oon nyt onnistunu tsemppaamaan itteeni ruokavalion kanssa, mutta mikä tärkeintä, oon ruennu käymään salilla. Tehtiin mulle Roopen kanssa ihan saliohjelmakin, joka jakautuu tällä hetkellä kolmelle päivälle. Ruokavaliossa tapahtu vähän liikaa lipsumisia aiemmin (uusia perunoita, patonkia jne), mutta nyt sen suhteen on menny hyvin. Mun äiti tekee joka kesä mansikkakakun, jonka onnistuin eilen skippaamaan painostuksesta huolimatta. Pysyttelin vaan poissa kotoa, ettei houkutus olis käyny liian suureksi:D Nyt mulle on jotenkin tullu entistä enemmän paineita. Huomasin nimittäin, että mun reisissä on raskausarpia. Ihan oikeesti. Pieniä jälkiä on ollu varsinkin toisessa reidessä jo pitkään, mutten osannu yhdistää niitä raskausarpiin. Siinä vaiheessa kun Roope tunnisti ne raskausarviksi (ne ei siis näy kunnolla, mutta kysyin erikseen että mitä nää nyt on), mulla purskahti itku. Miten oon voinu päästää itteni tähän kuntoon? Yleisesti ottaen kaikki taitaa nähdä itsensä peilissä isompana mitä on. Mä taas oon tainnu katsoa peilikuvaani päin vastoin, koska en oo pitäny itteeni niin lihoneena mitä oikeesti olen. Pakko myöntää, että kaiken lisäks mä vihaan salilla käymistä. Treenaan kyllä kunnolla, mutta en mä saa sitä hyvää fiilistä treenin päätteeksi, mistä moni aina puhuu. Mä vihaan sitä, että vähintään kaks seuraavaa päivää menee lihakset kipeenä. Jalkapäivien jälkeen on pahinta, koska en pysty edes kävelemään kunnolla. Tietysti se on merkki siitä, että treeni on tehonnut, mutta en vaan osaa iloita siitä.

Ihan niinku mun pään sisällä olis enkeli ja piru. Toinen haukkuu mua läskis ja patistaa salille, toinen puolestaan toteaa, että ethän sä nyt niin lihava ole - älä ota turhia paineita. Kuulostaa naurettavalta, tiedetään:D Toinen juttu mihin mulla menee hermot, on ruokavalio. Haluan tuloksia nopeesti, joten oon nyt ollu tosi tiukka sen suhteen. Yleensä syön kanaa ja parsakaalia, mikä alkaa tulla jo korvista ulos. Välillä tulee syötyä muutakin lihaa kasvisten kanssa, mutta mä vaan alan kyllästyä. Just kun kerkesin tykästyä grillattuun ananakseen, lähti sekin pannaan. Oon käskeny Roopee, että sen pitää oikeesti vahtia mun syömisiä tarkkaan. En mä ite ollu ajatellu sitäkään, että miten paljon sokeria ananaksessakin on. Onneks mulla kuitenkin on joku, joka tietää asioista paremmin ku minä:) Ennen lämmittelin ennen salitreeniä 20 minuuttia, mutta nyt se menee niin päin, että treenin alkuun otan viiden minuutin alkulämmittelyn ja loppuun 15-20 minuuttia. Roope nimittäin kerto, että ennen treenaamista lämmittely polttaa hiilareita, mutta treenin jälkeen lähtee se pahin, eli rasva.

Oon huomannu, että mulla on kokoajan nälkä. Syön säännöllisesti, mutta en vaan tule annoksista täyteen. Oon kokoajan miinuskaloreilla, joten annoskokojakaan ei voi nostaa. Mä niin toivon, että tää oikeesti tuo tuloksia, etten ihan turhaan oo joutunu kärvistelemään. Tällasia mietteitä tällä kertaa! Onko kukaan teistä samankaltaisessa tilanteessa?

051-001
076-001
066-001
091-001
093-001
Paita cubus, hame jc, kengät forever21, kaulakoru ebay ja kello glitter (saatu)

Kuvituksena julkaisematta jääneet asukuvat viikonlopulta. Mä tosiaan innostuin viimeksi Helsingissä ollessani vähän shoppailemaan. Olin tuhlaillu jo ihan tarpeeks ja päätin että nyt riittää, kunnes sitten kävelin Cubuksen ohi ja näin miten toi paita oikein huusi mua puoleensa:D Kokoja ei enää ollut, mutta musta toi paita vaan näytti niin multa, että mun oli pakko ostaa se. Mulle käy itseasiassa aika harvoin niin, että joku vaate näyttää (omasta mielestäni) just mulle tehdyltä. Muilta sitä kuulee kyllä usein (just sillon ku mulla ei oo varaa).

21.7.2014

vastaukset part 2

Hellou! Mun porukat tuli eilen illalla Helsingistä takas kotiin, ja tänään ne huomas kivan yllärin. Meidän tietokone, modeemi ja kotiteatteri oli nimittäin rikki - kiitos viime viikkoisen ukkosen. Mähän ite olin kotona aina välillä, mutten huomannu mitään, koska telkkari kuitenkin (onneks) toimi. Meidän taloon oli siis iskeny salama. Ei tullu mieleenkään ottaa johtoja pois seinästä, koska asutaan kuitenkin keskusta-alueella ja lähellä on paljon ukkosenjohdattimia. No nyt ainakin opittiin, että kyllä ne johdot kannattaa aina varuilta irrottaa. Naapurit kertoi, että meidän talosta oli kuulunu hirvee pamahdus. Aatella, jos olis syttyny tulipalo. Oon niin onnellinen, etten ollu kotona just sillon (en tulipalovaaran takia, vaan sen pamahduksen). Mä pelkään ukkosta niin paljon, että oisin varmaan saanu sydänkohtauksen säikähdyksestä:D Päivä ei jatkunu yhtään sen paremmin, kun vietettiin monta tuntia sairaalassa mun mummon takia. Mitään vakavaa ei onneks sattunu, mutta ainahan tollaset säikäyttää. Mutta joo, ajattelin näin päivän päätteeksi tulla postaamaan toisen ja samalla viimeisen osan vastausvideosta:)

Tällä kertaa katoin videon itsekin, ja ai että rupes kyllä naurattaa:D Tuntuu vaan niin hassulta kattoo itteensä ja väkisinkin miettii, että näytänkö/kuulostanko mä oikeesti noin tyhmältä. Tuli myös kiinnitettyä huomioo mun puheessa oleviin, aika noloihin (mutta vissiin yleisiin) maneereihin: toistin kokoajan sanoja niinku ja tälleen. Lisäks hipelöin mun hiuksia jatkuvasti, mitä oon huomannu tekeväni aiemmillakin videoilla. Mua ei vissiin oo luotu kameran eteen:D

ps. Huomatkaa vähän väliä nukahtava Irina!

20.7.2014

no limits just epiphanies

Mulla piti olla eilen ''postauspäivä'', mutta kerkesinkin avata koneen vasta kahden aikaan yöllä. Päivä lähti käyntiin sukujuhlilla, joihin lähdin Roopen mukana. Teemana oli hatut, mitä toi tomelo ei tietenkään tajunnu kertoa mulle etukäteen:D No etsittiin sitten Roopen vintiltä mulle hattu, joka ei mahtunu ees mun päähän. Itse juhlilla kaikki kertoi oman hattunsa tarinan, eli voitte vaan kuvitella miten tylsältä mun ''no tää löyty tuolta vintiltä'' -tarina kuulosti. Jokainen äänesti suosikkihattuaan, ja sain surkeasta hatustani huolimatta yhden äänen (eikä ollu edes mun tai Roopen antama!). Juhlat pidettiin melko hulppella mökillä n. 70 kilometrin päässä täältä Iisalmesta, ja porukka jäi sinne meitä lukuunottamatta vielä yöpymään. Ei jaksettu odottaa ruokailua, joten lähdettiin nälkäisinä ajelemaan takaisin kohti Iisalmea. Mulla oli eilen herkkupäivä, mutta mun ei tehny mieli oikein mitään. Roope ois halunnu mäkkäriin, josta sain idean, että tehdään itse burgerit. Oli muuten hyvä päätös, koska mistään ei saa niin hyvää burgeria kuin kotona itse tehtynä:) Meidän kokkailut venyi myöhälle iltaan kiitos rikkinäisen uunin, mutta päätettiin silti lähteä vielä kalastamaan Roopen mökille. Suunnattiin sinne samoissa merkeissä jo perjantaina, jolloin käytin ekaa kertaa virveliä. Pari kertaa koukkuun tarttui kala, mutta enhän mä osannu kelata tarpeeks nopeesti ja kalat pääs karkuun:D Eilen itikat söi mua taas niin kiitettävästi, että jätin suosiolla pojat kalastamaan ja lähdin kotiin lämmittelemään. Olisin ollu valmis nukkumaan jo yhdeltä, mutta poikien mökkeily venähti sen verran pitkäksi, että nukkumaan päästiin vasta viiden aikaan. Vielä just nyt, kun olin saanu mun unirytmin parempaan kuosiin. Sellainen viikonloppu tällä kertaa! Mulla oli tähän postaukseen ihan muut aiheet mielessä, mutta tästä tekstistä tuli jo sen verran pitkä, että jätetään seuraavaan kertaan:)

121-001
098-001
125-001
153-001
133-001
168-001
172-001
Hame oasap (saatu), farkkuliivi, toppi, clutch ja kengät h&m

Mulla on tapana verhoutua aina joko neuletakin, jakun tai liivin alle. Tällä kertaa päätin kokeilla poseeraamista kuvissa sekä liivin kassa että ilman. Olosta tuli heti epävarmempi ilman sitä ''suojaliiviä'', mutta nyt katsottuna liivittömissä kuvissa asu näyttää mun makuun paremmalta. Päällä oli h&m:ltä ostettu napapaita, joka kustansi vaivaiset 4,95e. Olisin halunnu topin myös ton oasapilta saadun hameen värisenä, mutta kokoja ei tietenkään ollut jäljellä. Onko kukaan nähny noita toppeja enää myynnissä? Jäi sen verran pahasti kummittelemaan tuo väri:D

Mitä mieltä ootte asusta - liivillä vai ilman?